Tämän viikon luennon aiheena oli utopia ja dystopia digitaalisen kommunikaation kehyksessä. Dystopiasta ehkä tunnetuin esimerkki on George Orwellin kirjoittama "1984", josta luennolla hyppäsimmekin suoraan aiheeseen eli pohdintaan siitä, tarkkaileeko Big Brother digitalisaation myötä kaikkia ja kaikkea. Viikon pohdintana tuli katsoa TED Talk Sherry Turklelta, joka käsittelee "yksin yhdessä" -teemaa.

Yksin yhdessä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että kokoonnutaan fyysisesti samaan paikkaan ystävien tai perheen kanssa, mutta ei välttämättä olla läsnä tilanteessa. Käypä esimerkki tästä on puhelimen ja sosiaalisen median selailu, joka usein etäännyttää ihmisen todellisesta läsnäolosta fyysisessä tilanteessa. Ollaan samassa olohuoneessa muiden kanssa, mutta mieli vaeltelee sosiaalisen median välityksellä jossain päin Kaakkois-Aasiaa. Toisaalta tällaisessa tilanteessa usein tapahtuu myös hetken jakamista, eli hauskoja videoita näytetään esimerkiksi vieressä istuvalle kaverille omasta puhelimesta, jolloin hetki on ikään kuin jaettu.

Tilanne voi olla myös täysin päinvastainen, sillä yksin kotona oleva saattaa esimerkiksi puhelimen kautta tuntea olevansa kavereidensa kanssa viettämässä aikaa, mikä voi osaltaan helpottaa yksinäisyyden tunnetta. Parhaimmillaan (pahimmillaan) olet ystäviisi yhteydessä 24/7. Sosiaalisen median ja "ruutuajan" kaksiteräinen miekka osoittaa voimansa.

Havaintojemme perusteella voimme siis nähdä digitalisaation mukanaan tuomia utopistisia ja dystopistisia merkkejä. Kehitys kehittyy, ja kyllä se usein kehittyy ihmisen "haluamaan" suuntaan, vaikka ihminen ei näistä haluista edes mitään ymmärtäisi. Kaksikymmentä vuotta sitten voitiin vain unelmoida tämän päivän mahdollisuuksista olla yhteydessä ihmisiin. Esimerkiksi sosiaalisen median negatiiviset puolet eivät riitä lähellekään nollaamaan somen mukanaan tuomia hyötyjä.

Lopuksi tarkoitus on pohtia viikon teemaa meidän blogimme teeman kautta. Mielestämme myös matkustelun suhteen "yksin yhdessä" ajattelu toimii molemminpuolisesti. Digikommunikointi on avannut aivan uusia ovia maailmassa epävarmoillekin matkustelijoille. Takaraivossa siintävä tieto siitä, että Facebookin kautta voi olla yhteydessä perheeseen tai kavereihin koska tahansa ja mistä tahansa saattaa poistaa viimeisetkin pelot yksin matkaan haluavalta.

Oli matkustellessa kuinka mukavaa tahansa, koti-ikävä iskee usein vastustamattomasti jossain vaiheessa. Silloin sosiaalisen median kautta on helppoa pitää yhteyttä kotimaahan ja saada sitä kautta tiettyä turvallisuudentunnetta. Jos tässäkin esimerkissä mennään hieman ajassa taaksepäin, piti kahden ihmisen olla ainakin samaan aikaan puhelimen läheisyydessä, jotta kommunikaatio saatiin auki. Nyt voit helposti jättää viestin Facebookin messengeriin kello kolme yöllä, ja kaveri vastaa vaikkapa seuraavana päivänä toiselta puolen maapalloa. Huomattavasti tehokkaampaa kuin postikorttien lähettäminen puolin ja toisin.

Toisaalta "travellerit" lähtevät usein juuri pakoon ajatusta siitä, että pitää olla alati tavoitettavissa. Siksi kauhistus saattaakin olla todellista, kun tosissaan matkaan lähtenyt henkilö huomaa muiden travellereiden näppäilevän puhelimiaan jatkuvasti. Internet löytyy nykyään lähes joka maailmankolkasta, joten tosissaan oravanpyörästä pois haluavan tulee nähdä vaivaa päästääkseen luvattuun maahan.